header image

Matka maailmanmestariksi

Kuten todettua, Pro Stars voitti marraskuussa historiansa toisen M35-ikämiesten seurajoukkueiden maailmanmestaruuden. Ensimmäinen tuli 2006 ja viime kaudella sijoitus oli kolmas. Toimiston ja fanipuhelimen puhelimet ovat olleet kuumana, suuren yleisön jahdatessa lisätietoa mestaruudesta. Eurosportin vetäytyessä viime hetkillä resurssipulan vuoksi (pelejä pelattiin 4 areenalla yhtä aikaa!), ei suoria televisiointeja ollutkaan turnauksesta tarjolla lainkaan. Tässä raportti, miten nämä myyttiset sankarihahmot tekivät mahdottomasta mahdollisen.

Tähän kohtaan sopii esipuheen sijaan ääritaitavan, paljon nähneen ja ensimmäistä kertaan MM-kisoihin pelaajana osallistuneen Matti ”Kierto” Mikkosen lausahdus turnauksen alkuvaiheessa: ”Tiesin jo juttujen perusteella että täällä on kova taso, mutta että näin kova, huh, huh!”.

Joukkueen kokoaminen

Valmennusjohto päätti lähteä kisoihin kahdella maalivahdilla ja kuudellatoista kenttäpelaajalla. Tämän katsottiin olevan paras ratkaisu turnaukseen, missä oli odotettavissa 7 äärimmäisen raskasta ottelua 46 tuntiin sekä kruununa erittäin raskas päättäjäistilaisuus. Oiva ratkaisu, voidaan jälkikäteen todeta. Kaikki mukaan kysytyt vastasivat myöntävästi. Etukäteen jokaiselle selitettiin oma rooli ja tulossa oleva peluutusrotaatio, sekä aamiaisen tarjoiluajat ja Tsekin korunan kurssi. Kasassa oli siis hieno kombinaatio taitoa, raivoa, pallollisuutta, ensikertalaisuutta ja peittävyyttä.

Ottelut
  1. Ensimmäisenä torstai-iltana vastaan saatiin ehdottomasti maansa salibandyhistorian paras ja nuorekkain M35-organisaatio, Slovenian Forever Young Nizna. Voitto tuli maalein 9-2, Harri Vähäkuopuksen näyttäessä kv-pelien perusrutiinitasoaan saldon ollessa 4+0 ja Veli-Matti Koivusen nähdessä koko kentän sekä omat pehmeät kätensä 0+4 arvoisesti.
  2. Perjantaiaamuna toisena vastustajana vastaan tuli isäntämaan SSK Future Old Boys, joka erittäin taitavasta mailanhallinnastaan ja ilkeästä takakarvauksestaan huolimatta sai taipua maalein 7-2, Jan-Erik Tarpilan pyssyttäen maalin kahdesti, hänen ollen muutenkin varsin rauhallinen ja maltillinen sekä pallollisena että pallottomana, ja muutenkin käyttäytyen herrasmiesmäisesti vaihtoaitiossa muita kanssapelaajiaan kohtaan niin pelikatkoilla kuin pelin aikanakin, semminkin kun hän ei maaliensakaan jälkeen äitynyt näyttämään kansainvälisiä käsimerkkejä, vaikka kansainvälisiä pelejä totisesti pelattiinkin vauhdin ollessa raastavan hurjahko, maitohappojen pyrkiessä pohkeista yhä ylöspäin, aina hauiksiin asti.

  3. Kolmantena kantona kaskessa (organisaatiota kuvaava sananparsi) oli Tsekin legendaarinen TJ Lovochemie Lovosice LFP, joka ihailtavasti koko kauden korkeaa profiilia pitäneen Sami Tuulolan, 2+1, johdolla kaatui innokkaan punnerruksen jälkeen. Iloisena seikkana laitettiin merkille tiivistynyt puolustuspeli, vain 4 maalin mennessä omiin tämän tasoista vastustajaa vastaan.

  4. La aamuna 1/8 finaalissa Tsekin Bulldogs Brno katsoi parhaaksi luovuttaa ottelun ja Pro Starsin voitti 5-0 Tommi ”Vode” Vuoren tehdessä kaikki maalit. Ottelun sijaan pelattiin ystävyysottelu, jossa nähtiin paljon hienoja elementtejä.

  5. ¼ finaalissa vastaan asettui jälleen kansainvälinen vastustaja, Sveitsin ikämiesurheilun salibandyikoni, SC Laupen. Joukkue oli koottu pieetillä, kokoonpanossa ollen niin righeja ja leftejä. Nerokas järjestelmä erityisesti erikoistilanteita silmälläpitäen. Pro Stars voitti hienon esityksen jälkeen 13-1, neljän tehopisteen miehiä ollessa 4, mm. erotuomarikursseja turnauksen aikana järjestänyt Anssi Silvo. Tommy ”Arvi” Lind piti huolta kahdella JOT-maalillaan (Juuri Oikeaan Tarpeeseen) siitä että Sveitsin miehet pysyivät ruodussa.

  6. ½ finaalissa vastaan asettui jo toisen kerran peräkkäin MM-kisojen parhaan valmentajan pystin pokanneen, erittäin arvostetun ja salibandyikämiesvalmentamisesta tiedettä tehneen Genadij Badanin piiskaama General Venäjältä. Venäläisten taktinen osaaminen ja Pro Starsia 4 luokkaa parempi lihaskunto pitivät ottelun tiukkana, Pro Starsin viedessä ottelun loppujen lopuksi numeroin 7-4, organisaation kapteenin Raine Sihvosen syöttäessä maaleista peräti 3. Matti ”Tasoa ihmettelevä” Mikkonen avasi MM-kisamaalisaldonsa komeasti lähes maalivahdin kypärän läpi.

  7. Finaalissa vastaan asettui vanha tuttu, tuhdisti leireillyt isäntämaan ylpeydenaihe P.CA Milada. Ennen finaalia ei nähty 2006 tapahtunutta episodia, kun järjestäjät vaativat 15 min ennen peliä Pro Starsia todistamaan kunkin pelaajan iän. Pasi Vänttinen lähti taksilla hotellille noutamaan joidenkin pelaajien henkilölisyystodistuksia, ja 1. erätauolla kaikki olivatkin todistaneet olevansa vaaditun ikäisiä. Joukkueen mielestä olisi riittänyt, kun katsoi liikettä kentällä. Tämän kauden finaali lähti tunnustellen liikkeelle, fanaattisen kotiyleisön antaen kaiken tukensa Miladalle. Pro Starsin tukena oli vain turnauksessa uljaasti taistellut tähtisikermä HMK Vastuu, jonka pelaajat antoivat jo läsnäolollaan Pro Starsille loppujen lopuksi voittoon riittäneen energian. Milada taipui numeroin 5-2, Janne ”Boom boom” Saveniuksen tehdessä 3 maalia. Sami Mattila ja Marko Sompa syötti 2 osumaa mieheen. Maalivahdit pelasivat turnauksen tasapäisesti, finaalissa torjuntavastuun kantoi erinomaisesti Jari ”Zäk” Sorvali.

Peruskokoonpanot turnauksessa

Maalivahdit
Sakari Rantanen – Jari Sorvali

1 kenttä
Matti Mikkonen - Tommy Lind – Tommi Vuori,
Tatu Viherma – Jan-Erik Tarpila/Jyrki Laaksonen

2.kenttä
Harri Vähäkuopus – Sami Mattila - Veli-Matti Koivunen,
Matias Maijala – Kari Jussila

3. kenttä
Raine Sihvonen – Janne Savenius – Sami Tuulola / Anssi Silvo
Marko Sompa - Silvo/Laaksonen

Turnaus rullattiin pääosin noin kolmella kentällisellä, 1-4 pelaajan ollessa yleensä tuliaisostoksilla. Tavoitteena oli ulosmitata jokaisen pelaajan parhaat ominaisuudet, huomioon ottaen kunkin vastustajan luonne ja heikkoudet, sekä kansainvälisyyden asettamat vaatimukset. Tässä onnistuttiinkin. Kentällisten tekemät ryhmätyöt auttoivat itsensä ymmärtämisessä ja kunkin kentällisen identiteetin löytämisessä. Lisäksi ryhmätöissä kiinnitettiin erityistä huomiota kodin tuliaisten laatuun, persoonallisuuteen ja riittävyyteen, näiden arvioitiin vaikuttavan kunkin omaan osallistumiseen jatkossa MM-kisoihin.

Palkitut ja muuta

Vähäkuopus voitti turnauksen maalipörssin, ollen pistepörssissä kolmas.

Laaksonen valittiin turnauksen MVP:ksi. All Starsiin valittiin Koivunen (myös 2006), Sihvonen ja Sompa (myös 2006).

 

 

Motto turnauksen aikana:
”Ollos
huoleton, Pro Stars valveil on!”

Loppusanat:
Valmistautuminen seuraavaan turnaukseen on jo alkanut ja jokaisen pelaajan harjoituspäiväkirjan kanteen on kultakirjaimin printattu päivämäärä 12.11.2009.

Loppuottelun -> pöytäkirja

Linkit:

 

Ylärivissä vasemmalla: Mikkonen Matti, , Vähäkuopus Harri, Tuulola Sami, Tarpila Jan-Erik, Maijala Matias, Sompa Marko. Keskirivissä vasemmalla: Silvo Anssi, Jussila Kari, Savenius Janne, Lind Tommy. Alarivissä vasemmalla: Sihvonen Raine, Laaksonen Jyrki, Vuori Tommi, Koivunen Veli-Matti, Mattila Sami, Viherma Tatu ja edessä maalivahdit Sorvali Jari ja Rantanen Sakari.

Turnauksen ratkaisuja kuvin kerrottuna

Laukaisutaidon näytteitä:

 

Haara-askellusta:

 

 

 

Viiden pelaajan viuhkahyökkäyskuvion lähtöastelma

Lähde: Tiedotustilaisuus Pro Starsin toimistolla 8. joulukuuta 2008 kello 10.00

Luettu 7863kertaa

 


Pro Stars logo

Olvi Teho Sport 

 

Liqvinet logo

Polske ortopedipalvelu

Aki-Lasi

Osallistujat.com

 

Me tiedämme mitä sinä haluat ensi kaudelle

wfc2012

2010 Pro Stars • Päivitetty: 26. huhtikuuta 2012  * Sähköpostia ylläpitäjälle